~*~ My Mother With Love ~*~

Kerron sen Äiti, olet kolhuja ja sairautta hoitanut ja kestänyt, kun pikkusiskoni Anita sairasteli vauvasta asti. Hän itki ja sinä valvoit ja lohduttelit häntä ympärivuorokaudet. Sinä annoit hänelle lohtua ja turvaa, vaikka uuvutit itsesi samalla, mutta lapsi on aina tärkeämpi kuin oma elämä. Anita sairasti pikkusen ikänsä, oli "Ihmelapsi" aina elämäniloinen ja -myönteinen mutta Jumala halusi osansa ja Anitan kohtalo oli nukkua hiljaa pois kärsimästä 18 vuotiaana 1984. Se on joka äidille rankkaa kun menettää oman lapsensa ennen itseään, siinä kuolee osa mukana. En tiedä miten kestäisin jos joutuisin kokemaan saman. Eikä tämä riitää. Meitä oli 4 lasta alunperin ja nyt meitä on enää 2, minä ja pikkuveljeni, sillä 10 v myöhemmin äiti sai taas kokea sen saman hirveyden, toinen lapsi meni ja tällä kertaa minua 2 v vanhempi veljeni Ruotsissa, menehtyi tulipalossa. Nämä ajat ovat olleet meille kaikille rankkoja, mutta ei kenellekkään niin kovia kuin vanhemmilleni. Äitienpäivänä, Jouluna, ne ovat pyhät kun heidän jättämä tyhjyys koskee eniten *Hymy* ja syntymäpäivät tietenkin, jolloin minä ilmoittelin kaikille sisaruksille, taas olis syntymäpäivä eessä aina sai olla muistuttamassa *hymy* Nyt ei ole kuin yksi veli jolle ilmoittaa ja se tuntuu syvällä sydämmessä raastavan kivuliaalta.*Kyyneleet taasen* Tällä kertomuksella halusin kertoa että minusta äitini on yksi niistä henkilöistä jota Kunnioitan eniten ja jonka nostan Korkealle Jalustalle siittä mitä hän on meidän eteen tehnyt. Rakastan sinua Äiti. Nyt, Aina ja Ikuisesti ja Kiitän Luojaa siitä että sinä just olet äitini. *Hymy*Halii*

*Rakkaudella Sinulle Äiti*

T: Sirpasi